Mitä siis voisin näillä tiedoilla tehdä tai niistä päätellä? internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina. öljykenttien löytämis- ja poraamisvuodet sekä kenttien tuottavuusluokittelu timanttikaivosten löytämisvuosi ja kaivausten aloittamisvuosi sekä kaivosten tuottavuusluokittelu konfliktin tapahtumavuosi ja laajuus/säde kilometreinä Tietokantoihin on tallennettu seuraavat tiedot(ja myös muita, ei niin olennaisia): Jostain aivopierusta johtuen olen sitten mennyt esittämään absoluuttisia lukuja koropleettikartalla, vaikken sitä normaalisti tee… Lisäksi kartasta huomataan, että joskus kannattaisi ajatella ihan hiukan pidempään mitä on tekemässä. Kartta ei kuulunut kurssilla tehtäviin pakollisiin töihin ja onkin olemassa tekstin piristyksenä ja pohdinnan tukena. Luokat on määritelty luonnollisten luokkarajojen mukaan, koska tuppaan käyttämään kyseistä luokittelumetodia ylivoimaisesti eniten. Näiden taustalla on viisiluokkainen sinisen ja vihreän sävyinen koropleettikartta timanttikaivosten määrästä per valtio, jotta karttaa olisi hieman helpompi tulkita. Kartalla näkyvät jo mainitut timanttikaivokset merkattuina tähtisymbolilla, öljykentät valkeina alueina ja konfliktialueet neonvihreinä pisteinä. Pohdintaa Afrikasta näiden tietokantojen pohjaltaĪivan ensimmäiseksi esitän upean teemakartan Afrikasta. Viimeisenä vaiheena harjoituksessa lisättiin tietokantaan tiedot valtioiden timanttikaivoksista, öljylähteistä ja konflikteista. Tämä siksi, ettei kukaan oikeasti jaksa lukea loputtomiin selostusta työvaiheista. Prosentuaalisesti eniten internetin käyttäjiä on Marokossa, jossa läpäisevyys on 32,9%. Suurimmassa osassa Afrikan valtioista vain alle 10% väestöstä käyttää internettiä, eli läpäisevyys on huono. Ilmiön läpäisevyyttä väestössä kutsutaan penetraatioksi ja se ilmoitetaan prosentteina. Tämä prosenttiluku saatiin asettumaan omaan sarakkeeseensa luomalla ensin sarake ja sitten päivittämällä siihen laskutoimituksen tulos. Harjoituksessa laskettiin kuinka monta prosenttia kunkin valtion asukkaista käytti internettiä vuonna 2009.
MapInfossa on mahdollista tuottaa tietokantojen datan perusteella uutta dataa. Uuden tiedon luominen jo olemassa olevan tietokannan pohjalta Uuden tiedon lisääminen on äärimmäisen hyödyllinen toiminto, sillä kaikkea tietoa ei vaan voi saada valmiiksi pureskeltuna.ģ. Excel taulukko aukeaa MapInfossa omana tietokantanaan, joka on mahdollista yhdistää olemassa olevaan tietokantaan SQL Select toiminnon avulla. Lisäsimme tietokantaan dataa Afrikan valtioiden asukasmääristä, internetin käyttäjistä vuosina 2000 ja 2009.
Sopivassa muodossa olevaa dataa voidaan lisätä MapInfon tietokantoihin muista ohjelmista, esimerkiksi tunnilla kätetystä Excelistä. Uuden datan lisääminen MapInfon ulkopuolelta Tarkat ohjeet löytyvät kurssilla jaetuista monisteista, joten ei ole tarkoituksenmukaista selittää niitä uudestaan sanasta sanaan.Ģ. Useampaa ryhmää yhdistettäessä toimii paremmin Combine Objects using Column –toiminto, jolla kaikkia kohteita ei tarvitse ryhmitellä yksitellen. Yhden kohderyhmän yhdistäminen onnistuu muodostamalla kysely, jossa maan nimi on yhdistävä tekijä. Tietokannan muokkaaminen on varsin radikaali toimenpide, joten muokattavuuden on oltava päällä Layer Controlissa. Lisäksi nämä tiedot olivat epäkätevästi siten, että yhden valtion tiedot saattoivat olla muutamalla kymmenellä rivillä kätevän yhden rivin sijasta. Tietokanta Afrikka.tab sisälsi vain tiedot valtioiden rajoista ja sijainnista, näiden valtioiden nimet, koodit ja Id tunnuksen. Yhteisen harjoituksen jälkeen tehtiin itsenäisesti harjoitus Suomen valuma-alueista. Aiheisiin tutustuttiin tekemällä ensin yhteisesti harjoitus, jonka pohjana oli hyvin yksinkertainen tietokanta Afrikasta. Tunnilla käytiin lävitse tietokannan muokkaaminen helppokäyttöisemmäksi, ulkoisen tiedon liittäminen, tiedon haku ja tietokantojen yhdisteleminen kyselyiden avulla, uuden tiedon lisääminen vanhojen tietojen perusteella ja sarakkeiden tietojen päivittäminen muiden tietokantojen aineiston perusteella. Tällä kertaa tilanne kuitenkin muuttui rajusti, sillä kurssikerran teemana oli oppia muokkaamaan tietokantoja ihan itse. Aiemmilla kurssikerroilla on lähinnä etsitty tarpeita vastaavaa tietoa valmiista tietokannoista ja sitten hyödynnetty tätä tietoa graafisia esityksiä tehdessä.